Kokoomusnaisten kuntavaaliteemat

NAISET HYVINVOINTIYHTEISKUNTAA UUDISTAMASSA

Hyvinvointi ei tunne kuntarajoja. Jos jossain puolella Suomea asiat ovat rempallaan, vaikuttaa se lopulta koko kansakunnan hyvinvointiin.

Suomalainen hyvinvointi syntyy työteliäistä ja yritteliäistä suomalaisista.

 

  • Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta elää jatkossakin yritteliäistä suomalaisista, joilla on rohkeus ryhtyä yrittäjiksi, elättää itsensä ja tarjota mahdollisesti työtä myös toisille.
  • Palveluyrittäjyys on nopeimmin kasvavia yrittäjyyden aloja, jota voidaan kunnissa tukea monipuolisilla hyvinvointipalveluilla ja palvelusetelin nykyistä laajemmalla käyttöönotolla.
  • Yrittäjyyskasvatusta tulee lisätä kouluissa, jotta tulevaisuudessa yhä useampi nuori kokisi yrittäjyyden mielekkääksi elämäntavaksi.

Kunnan elinvoimaisuus luo turvallisia tulevaisuuden näkymiä ryhtyä yrittäjäksi ja luottaa menestymiseen omalla työllä.

Hyvinvoiva Suomi huolehtii ikääntyvien turvallisesta vanhuudesta.

  • Oman työuransa ja oman osansa hyvinvoivan Suomen eteen tehneet ovat arvokkaan ja turvallisen vanhuuden ansainneet. Suomalaiset elävät entistä pidempään entistä terveempinä, jolloin vanhuspalveluiden tulee olla entistä monipuolisempia ja mahdollistaa eläminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Kimppakämpät eivät ole vain nuorten juttu vaan yhteisöllisyyttä luodaan myös ikääntyville monimuotoisilla asumisratkaisuilla.
     
  • Kuntalaiset itse ovat parhaita asiantuntijoita omien vanhuspalveluidensa järjestämisessä. Ikääntymisen tulee tarkoittaa uuden elämänvaiheen alkamista elämässä, johon ei saa liittyä pelkoa oman kodin ja itsemääräämisoikeuden menettämisestä. Ikääntyviä on tuettava heidän toiveidensa ja terveydentilansa mukaisesti. Kuntoutuksella ja liikunnalla mahdollistetaan lisää terveempiä ja virkeämpiä vuosia.
     
  • Paula Risikon alulle laittama vanhuspalvelulaki tulee voimaan kesällä 2013. Vanhuspalvelulain painopiste on ennalta ehkäisevissä palveluissa ja kotipalveluissa, jotta ikäihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään ja tarve laitoshoidolle vähenisi.

Hyvinvointiyhteiskunnan on siirryttävä myös tulevaisuuden sukupolville.

  • Laadukas peruskoulutus on tasa-arvoisten mahdollisuuksien perusedellytys. Laadukas peruskoulutus takaa sen, että kaikilla suomalaisille on tasa-arvoiset mahdollisuudet taustasta ja asuinpaikasta riippumatta tavoitella kaikkia niitä asioita, jotka elämässä ovat tarjolla.
     
  • Monipuolisilla kouluttautumismahdollisuuksilla tunnustetaan erilaiset oppijat sekä tuetaan monipuolisen osaamisen ja lahjakkuuksien kehittymistä. Kaikki eivät viihdy tai opi parhaiten koulun penkillä, siksi esimerkiksi oppisopimuskoulutusta on kehitettävä nuorten väylänä kouluttautua ja työllistyä.
     
  • Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. On inhimillisesti täysin kestämätöntä joutua jo nuorena elämän sivuraiteelle ja jäädä vaille hyvinvointiyhteiskuntamme mahdollisuuksista. Viranomaisten entistä parempaa yhteistoimintaa tarvitaan havaitsemaan ja puuttumaan riittävän varhain syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteeseen. Välittämistä ei kuitenkaan voi ulkoistaa. Meidän jokaisen tehtävä on välittää siitä, jos näemme, että joku lähellä voi pahoin.

Yksikin lyönti on liikaa.

  • Lähisuhdeväkivalta on sosiaalinen, inhimillinen, kansanterveydellinen ja taloudellinen ongelma, johon uhrien on usein vaikea saada apua. Väkivallalla on suoria ja pitkäkestoisia vaikutuksia sekä uhriin että koko perheeseen. Sekä väkivallan tekijän että väkivallan uhrin malli saattaa myös periytyä sukupolvelta toiselle.
     
  • Jokaiseen kuntaan on luotava lähisuhdeväkivallan vastainen toimintaohjelma, jossa eri viranomaisten vastuut määritellään selkeästi ja eri viranomaisten yhteistyötä väkivallan torjumiseksi parannetaan. Kuntiin tarvitaan pysyviä väkivaltaa ehkäiseviä ja uhrien auttamiseen tarkoitettuja tukipalveluja. Aika parannuksille on nyt oikea, kun sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan.
     
  •  Lasten asemaa perheväkivaltatilanteissa on parannettava. Lapsi on aina perheväkivallan uhri, vaikka väkivalta ei olisi kohdistunut suoranaisesti häneen. Lapsuudessa koetulla väkivallalla on suoria ja pitkäkestoisia vaikutuksia aikuisiän mielenterveyteen ja hyvinvointiin.

Hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseen tarvitaan monenlaista osaamista

  • Hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseen tarvitaan monipuolista osaamista sekä sopivassa suhteessa kokemusta ja uusiutumista. Pelkän valtuustokokemuksen lisäksi on etsittävä työelämästä ja harrastuksista nousevaa osaamista, jota voidaan käyttää hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseen.
     
  • Kunnallispolitiikan ykköstehtäviin on valittava nykyistä tasaisemmin naisia ja miehiä. Naiset käyttävät monia kuntapalveluja enemmän kuin miehet. Tällaista arjen osaamista ei ole varaa jättää käyttämättä, kun hyvinvointiyhteiskuntaa uudistetaan.